Synttärit 2.2.2016

Sunnuntai 31.1.2016 klo 17:42 - Terhi Holappa

Kuva1.jpg

Näin vain napsahti 5 vuotta täyteen - USBIMED viettää synttäreitä 2.2.2016. Yrittäjyyden myötä olen laajentanut verkostoani, toteuttanut mielenkiintoisia tehtäviä ja tehnyt yhteistyötä innovatiivisten ihmisten kanssa. Niin - ja perehtynyt yrittämisen kääntöpuoleen kaikkine haasteineen ja byrokratian rattaineen.

Synttärin kunniaksi tarjoushinnoittelu koko helmikuun ajan.

Syksyn satoa ja joulun odotusta

Perjantai 11.12.2015 - Terhi Holappa

Fotolia_36531795_S.jpg

Syksy hurahti viranomaisvaatimusten ja keskeisten standardien monitoroinnin ääressä. Näitä teemoja käsiteltiin myös kahdessa julkisessa "Terveysteknologian tie markkinoille" koulutuspaketissa, joista toinen toteutettiin Oulussa 5.11. ja toinen Tampereella 10.12. Muutosten tuulet puhaltavat EU talousalueella vaatimusten suhteen. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että vuonna 2012 käynnistynyt lääkinnällisiä laitteita (mukaan lukien ohjelmistot) koskettavan säädöspohjan uudistusprosessi on edennyt ja EU asetus saatettaneen voimaan 2016. Muutos on perusteltu, mutta vaatii yrityksiltä ponnistuksia tulevien muutosten ymmärtämisen ja ennakoivan huomioon ottamisen kannalta. Myös standardi rintamalla tapahtuu. Keskeinen terveysteknologian laadunhallintastandardi ISO 13485 on muun muassa päivityksen alaisena ja merkittäviä muutoksia on tulollaan. Standardin julkaisuajankohta tullee olemaan vuoden 2016 alkupuolella.

Terveysteknologian käytettävyysvaatimuksista julkaistiin 3.12. pienoinen artikkeli Sytyke 4/2015 lehdessä. Edellisen käytettävyysvaatimuksia koskettavan julkisen koulutuspaketin toteutus ajoittui aprillipäivään Oulussa, tuoreeltaan juuri toimialan käytettävyysstandardin päivitysversion IEC 62366-1:2015 julkaisupäivän jälkeen. Käytettävyysvaatimukset toimialalla on totisinta totta, maailmalla on sattunut useita sellaisia vaaratilanteita ja jopa vahinkoja, joiden juurisyy on löytynyt käyttöliittymän laadusta.

Mobile trendeistä järjestimme Kuopion yliopiston Aducaten, FIHTA:n sekä Kuopio Innovationin kanssa "Terveysteknologia murroksessa" koulutuspäivän 17.9. johon osallistui erittäin hieno yleisö, mikä koostui yritysten, tutkimuksen, rahoittajien sekä kliinisten ympäristöjen edustajista. Mobiilisovellukset, niiden kehittäminen, vaatimukset ja haasteet kiinnostavat ja koskettavat monia - käytännössä jokaista meistä - sillä juuri näiden sovelluksien avulla pyritään tukemaan terveydenhuollon uudistamista, ennaltaehkäisyä sekä omahoidon tukemista. Mobile trendeistä ja vaatimuksista ovat olleet kiinnostuneita viimeaikoina myös monet terveydenhuollon ammattijärjestöt. Farmasia lehti julkaisi syksyllä artikkelin omassa jäsenlehdessään, mihin USBIMED sai kunnian tarjota myös kontribuutionsa. Keväällä onkin tiedossa erittäin mielenkiintoinen julkinen tilaisuus kun pääsen vaihtamaan ajatuksia ja esiintymään Diabeteshoitajapäivillä mobiilisovellus -teemaan liittyen.

Uusia innovaatioita tarvitaan sekä terveydenhuollon toimijoiden suunnasta, että yrityksiltä. Startup kiihdyttämöohjelmia, joissa terveysteknologiankin innovaatioita edistetään, on toiminut suomessa useita. USBIMED on ollut mukana tukemassa muun muassa Vertical ohjelmaa sekä paikallista Telli-1 ja Telli-2 ohjelmaa, joita Oulun Yritystakomo koordinoi. Hienoa terveysteknologia pöhinää monella suunnalla - lisäksi myös OuluHealth konseptin kautta !

Kiitokset yhteistyökumppaneille ja asiakkaille mielenkiintoisista rupeamista ja Rauhallista Joulua sekä menestyksekästä Uutta Vuotta 2016 !

Terveysteknologiaa taskussa, puettuna, älypuhelimessa

Perjantai 18.9.2015 klo 15:24 - Terhi Holappa

fotolia_60881024_xs.jpg

Puhutaan terveydenhuollon revoluutiosta. Siinä rinnalla, kanssakulkijana ja työvälineenä - myös terveysteknologia on murroksessa. Yhä useammin terveysteknologiaa lähtee sairaalasta kotiin potilaan kainalossa, kulkee mukanamme taskussa, puettuna, implantoituna, on asennettuna älypuhelimessamme.

Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, FiHTA ry, Kuopio Innovation Oy ja USBIMED järjestivät 17.9.2015 yhteistyössä koulutustilaisuuden "Terveysteknologia murroksessa - mobiilisovellus terveydenhuollon laitteena".

Koulutus järjestettiin yhtäaikaa sekä Kuopiossa, että Tampereella. Kouluttajia on molemmilla paikkakunnilla ja pisteiden välillä videoneuvotteluyhteys.

Olipa huikea yleisö paikalla. Osaavia, innovatiivisia ja rohkeita ihmisiä niin yrityksistä, terveydenhuollosta, viranomaistaholta kuin tutkimuspuoleltankin. Videoneuvotteluyhteys toi omat haasteensa läsnöolon tuntuun. Haastavien mHealth kysymysten parissa olisi ollut mukava jutella koko tilaisuuteen osallistuneen porukan kanssa. Yhtenä kouluttajista toimin teemalla "Terveysteknologian uudet innovaatiot – keskeiset ajurit ja haasteet"  - mutta sain reppuun kotiinvietävää myös itselleni. Kiitos osallistujille !

HealthHUB uutisointi koulutuspäivästä

LISÄYS 26.9.2015: Eräs tärkeä osa-alue, josta keskustelimme 17.9.2015 osuudessani on appsien luotettava ja puolueeton arviointi niin, että lääkärit uskaltavat suositella tai jopa reseptin luonteisesti määrätä jonkin appsin potilaalleen. Happtique oli eräs ensimmäisiä sertifiointipalveluita, mutta kaatui tietoturvakysymyksiin:

Happtique uutinen

NHS on luonut kirjaston, johon on koottu luotettavina pidettyjä appseja. Tuoreeltaan julkaistuissa tutkimuksissa on todettu tietovuotoja arvioiduissa appseissa:

NHS uutinen

Arviointi ja sertifiointi on tärkeä aspekti. On hienoa, että tätä pyritään edistämään. Arviointi on kuitenkin samalla myös haastavaa. Olemme kohtalaisen uusien asioiden kanssa tekemisissä.

Teemaan liittyvät viimeaikaiset USBIMED kuulumiset:

  • Asiantuntijana (haastateltava) ammattilehtiartikkelissa "Ajasta ja paikasta riippumatta" (mHealth ja mahdollisuudet farmasia-alalla). Farmasia 4/2015.
  • Asiantuntijana (haastateltava) sanomalehtiartikkelissa "Terveysbuumi iski älypuhelimiin - Terveyssovelluksista povataan uutta ulottuvuutta terveydenhuoltoon". Savon Sanomat ja Karjalainen 16.8.2015.

Sorvin ääreen !

Maanantai 27.7.2015 klo 12:36 - Terhi Holappa

Fotolia_58812381_XS.jpg

Mukavan kesäloman jälkeen ja hyvin levänneenä - innostunein mielin syksyn projektien pariin !

Julkisina töinä syyskuulla jo hetimmiten "Terveysteknologia murroksessa – mobiilit sovellukset terveydenhuollon laitteena" - tilaisuus, jonka Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, FiHTA ry, Kuopio Innovation Oy ja USBIMED järjestävät yhteistyössä 17.9.2015. Siellä pääsen myös itse jakamaan osallistujien kanssa ajatuksia teeman "Terveysteknologian uudet innovaatiot – keskeiset ajurit ja haasteet" ympärillä.

Sitten kokoonnummekin Oulussa 5.11. perinteikkään Rauhalan Kummituskabinettiin opiskelemaan terveydenhuollon laitteisiin ja ohjelmistoihin liittyviä erityispiirteitä "Terveysteknologian tie markkinoille - viranomaisvaatimukset ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen" -tilaisuuteen. Koulutukseen pääsee mukaan 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta ja paikkoja on ehditty jo kesän aikana varata. Mukaan mahtuu kuitenkin vielä !

USBIMED toivottelee terveysteknologian toimialasta kiinnostuneet tahot ja henkilöt mukaan näihin tilaisuuksiin !

Terveysteknologian osaajat liikekannalle

Torstai 4.6.2015 klo 11:10 - Terhi Holappa

picture12.jpg

Virta on usein niin päin, että Oululaiset osaajat liikkuvat HealthTech tilaisuuksiin Helsingissä tai muualla "etelässä". Kävijä jättää aina jälkensä osallistuessaan asiantuntijana keskusteluihin, joita tilaisuuksien yhteydessä käydään. Tietynlaista aivovirtaa tämäkin ?. HealthSPA on rakentanut konseptin, jonka tavoitteena on liikuttaa asiantuntijoita eri puolilta suomea - osallistumaan HealthTech tilaisuuksiin saman sateenvarjon alla - eri paikkakunnilla. Hyvä suunta ! Terveysteknologian toimialalla on omat haasteensa ja erityispiirteensä.  Asiantuntijoiden resurssit olisi tärkeä hyödyntää tehokkaasti valtakunnan tasolla ja tämä edellyttää avoimutta. Näin vältytään keksimästä samaa pyörää eri paikkakunnilla aina uudelleen ja uudelleen. Kapuloitahan rattaissa ratkottavana väistämättä on muutoinkin. Kun lähtee kotipesästään, niin pääsee jakamaan asiantuntemustaan muualle. Ulkopaikkakuntalaiset osaajat tilaisuuksissa tuo tärkeää aivovirtaa, ravistelee ja tuo objektiivisuutta - auttaa huomaamaan, että huippuosaamista on muuallakin. Toivottavasti asiantuntijat "etelästä" jaksaisivat siis aktiivisesti matkata myös mm. tänne "pohjoiseen" - matka on kutakuinkin saman mittainen molempiin suuntiin.

Kiitos HealthSPA väki kun kävitte - tavataanpa toistekkin.

OuluHealth Ecosystem Meeting 3.6.2015

Näihin kuviin ja tunnelmiin - mukavaa kesää !

HealthTech innovointia tukemassa

Maanantai 18.5.2015 klo 13:18 - Terhi Holappa

20150506_104833.jpg

Yritystakomon koordinoiman TELLI -projektin koulutettavien kanssa vietetty aamupäivä oli antoisa myös kouluttajalle. Siinä oli mahtava nippu osaamista edessäni, avoimen kiinnostuneena hyödyntämään osaamistaan terveysteknologian toimialalla. Terveysteknologia on haastava, mutta ehkä juuri tämän vuoksi niin mielenkiintoinen ala. Toivottavasti onnistuin välittämään heille matkan varrella reppuun kertynyttä. Tuotekehityksen ja liiketoiminnan erityispiirteisiin liittyvää asiaa pohdiskeltiin kuitenkin porukalla ja hyviä ajatuksia oli välitettävänä myös osallistujilla itsellään.

Terveysteknologian vienti ylsi jälleen huippulukemiin

Torstai 9.4.2015 klo 13:53 - Terhi Holappa

fotolia_47251694_xs.jpg

Juuri julkaistussa "Suomen terveysteknologian kauppa 2014" raportissa kerrotaan, että Suomen terveysteknologian teollisuuden aktiivinen ponnistelu johti 8,3 %:n viennin arvon kasvuun edellisvuodesta, saavuttaen ennätyksellisen 1,8 miljardin euron viennin. Terveysteknologia on suurin Suomen huipputeknologian vientisektori, joka vastaa 47 %* Suomen huipputeknologian kokonaisviennistä. (FIHTA ry)

FIHTA ry julkaisi raportin

Mediuutisten juttu tästä linkistä

Kauppalehden juttu tästä linkistä

IEC 62366-1:2005 käytettävyysstandardi julkaistu

Lauantai 7.3.2015 klo 21:02 - Terhi Holappa

131020-109.jpg

Lääkinnällisiä laitteita koskettava käytettävyysstandardi IEC 62366:2007 on korvattu kahdella uudella julkaisulla. IEC 62366-1 “Medical devices – Part 1: Application of usability engineering to medical devices” on julkaistu helmikuussa. Toinen IEC 62366-2 “Medical devices – Part 2: Guidance on the application of usability engineering to medical devices” on vielä työn alla. Standardeissa näkyy FDA ote ja tiukempi yhteys riskienhallintaan. Standardit myös selkeä parannus entiseen versioon, termit ja lähestymistavat vastaavat paremmin käytettävyysasiantuntijan näkemystä asioista.

Lääkinnällisten laitteiden ja ohjelmistojen valmistajien on syytä perehtyä näihin viimeistään nyt. Tule mukaan Terveysteknologian käytettävyysvaatimuksia koskettavaan koulutukseen Oulussa 1.4.2015. Pääset joutuisammin sisään standardien päivityksiä koskettaviin merkittäviin muutoksiin ja parannuksiin !

Tekesin oppaasta intro viranomaisvaatimusten maailmaan

Tiistai 17.2.2015 klo 15:35 - Terhi Holappa

opas.png

Tekes julkaisi hetki sitten uuden oppaan Terveydenhuollon laitteiden viranomaisvaatimuksista. Opas toimii hyvänä introna viranomaisvaatimusten kenttään. Viranomaisvaatimukset ja niihin kytkeytyvät standardit sekä menettelyt elävät jatkuvassa muutoksessa, mutta oppaasta löytyy kuitenkin avaava - ja suomenkielellä kirjoitettu - kokonaiskuva tämänhetkistä tilanteesta. Läheinen yhteistyökumppanini Tom Ståhlberg on tehnyt tässä ison työn. Opas on löydettävissä tästä linkistä

Kannattaa poimia talteen - ja tietysti myös lukea !

Käytettävyyttä terveysteknologiaan

Keskiviikko 11.2.2015 klo 15:34 - Terhi Holappa

fotolia_44928888_xs2.jpg

Eräs tärkeimmistä terveysteknologian suunnittelua ohjaavista huomioista on se, että oivaltaa inhimillisen virheen mahdollisuuden olemassa olon. Normaalina käyttönä pidetään käyttötarkoituksen mukaista oikeaa käyttöä sekä inhimilliseen toimintaan väistämättä kytkeytyvää lipsahduksen ja erehdyksen mahdollisuutta - jolloin käyttövirhe saattaa ilmetä. Käyttövirhe (use error) ei tarkoita samaa kuin yksinomaan käyttäjästä johtuva virhe (user error). Termillä viitataan puutteeseen laitteen ja käyttäjän välisessä vuorovaikutuksessa. Laadukas käyttöliittymä ehkäisee käyttövirheen syntymisen ja mahdollistaa käyttäjän tehokkaan, taloudellisen sekä miellyttävän työskentelyn kiireen ja paineen keskellä.

Turvallisuuskriittisten laitteiden ja ohjelmistojen käytettävyyssuunnittelu edellyttää inhimillisten tekijöiden (Human Factors) syvällistä ymmärtämistä. Terveydenhuollon toimintaympäristössä käytössä olevat järjestelmät lisäävät usein käyttäjien kognitiivista kuormaa, tai niiden asettamat vaatimukset jopa ylittävät inhimillisen kyvykkyyden rajat.

Kansainvälinen standardi IEC 62366:2007 pyrkii antamaan lääkintälaitteiden valmistajalle ohjeita käytettävyyssuunitteluprosessin määrittelyyn, painottaen liitännäisyyttä turvallisuuteen. Käytettävyys standardi on integroitu kiinteästi lääkintälaitteita koskettavaan riskienhallintastandardiin EN ISO 14971:2012. Standardien mukaan - lääkintälaite, kun sitä käytetään käyttötarkoituksen mukaisella tavalla, tulee saavuttaa riittävä käytettävyyden taso siten, että riskit jotka seuraavat oikeasta käytöstä sekä käyttövirheistä, ovat hyväksyttäviä.

Mikäli käytettävyyssuunnittelu prosessi toteutetaan standardin IEC 62366 mukaisesti ja käytettävyyden validointisuunnitelmaan kirjatut hyväksymiskriteerit täyttyvät, niin silloin lääkintälaitteen käytettävyyteen liittyvät jäännösriski katsotaan olevan hyväksyttävä. Valitettavasti kyseinen standardi on ollut vaikeaselkoinen sekä puutteellinen ja tästä syystä se on parhaillaan päivityksen alaisena.

Tervetuloa pohtimaan näitä haasteita Oulussa järjestettävään koulutukseen 1.4.2015 !

Koulutuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva terveydenhuollon turvallisuuskriittisten laitteiden ja ohjelmistojen käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelun viranomaisvaatimuksista ja erityispiirteistä.  Käytettävyyssuunnitteluprosessi, liitännäiset standardit ja dokumentaatiovaatimukset esitellään toimialan näkökulmasta. Turvallisuuteen liittyvien käytettävyystekijöiden tunnistamista ja suhdetta riskienhallintaan pohditaan sekä perehdytään keskeisiin oppaisiin ja ohjeisiin, jotka ohjaavat toimialan käyttöliittymäsuunnittelua käyttöturvallisuuden kannalta. Kuulet päivitettyä tietoa myös toimialan käytettävyysstandardien tilasta.

Uusi Vuosi ja Uudet Kujeet

Tiistai 30.12.2014 klo 14:29 - Terhi Holappa

15914254061_429a949214_h.jpg

Vuosi on taittumassa kohti loppuaan. Mediaplanetin julkaisema "Terveysteknologia" teema tarttui vielä silmään  - ajankohtaisia pieniä kirjoituksia, toimialan yritykset julkaisua tukemassa. Vuoden 2015 starttiin ajoittuu Terveysteknologia 2015 tapahtuma, jonka pääjärjestäjänä kuluvalta vuodelta tuttu yhteistyökumppani Easyfairs. USBIMED osallistuu tähän messutapahtumaan 7.-8.1.2014. Samassa asiayhteydessä myös SIGCHI Finland hallituksen kokous. SIGCHI Finland -yhdistys edistää ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen (engl. human-computer interaction, HCI) tutkimusta ja opetusta sekä yhdistää alasta kiinnostuneita ihmisiä Suomessa. USBIMED tuli valituksi mukaan hallituksen kokoonpanoon parin muun Oululaisen toimijan kanssa. Mukava kun saatiin pohjoista osaamispohjaa vahvistettua hallituksessa !

Hyvää Uutta Vuotta 2015 !

Keho tehotarkkailussa

Torstai 27.11.2014 klo 9:08 - Terhi Holappa

fotolia_55091751_xs.jpg

YLE Prisma esitti 24.11.2014 mielenkiintoisen BBC tuottaman dokumentin "Keho tehotarkkailussa" . Lääketiede ja terveydenhuolto on radikaalisti muuttumassa ja keskiössä on digitaalinen terveystieto, jota yksilöstä jo tällä hetkellä on varsin runsaasti. Älypuhelin on jo nyt ja tulee olemaan erityisesti tulevaisuudessa, olennainen väline omahoitoon ja terveyden monitorointiin liittyvän tiedon kannalta. Keskeistä ei kuitenkaan ole tiedon määrä vaan miten sitä hyödynnetään. Mobiiliapplikaatiot ja kannettava/puettava teknologia on vähitellen integroitumassa osaksi terveyspalvelujen järjestämistä - mutta radikaali muutos vaaditaan myös lääketieteen toimintamalleissa sekä kansalaisten valtauttamisessa - jotta täysi hyöty saataisiin irti uuden innovatiivisen teknologian tarjoamista hyödyistä tulevaisuuden terveydelle. Näistä teemoista keskustellaan Oulussa BusinessOulun järjestämässä tilaisuudessa "Terveysteknologia murroksessa - haasteet ja keskeiset menestystekijät" 17.12.2014.

Design Gurua kuuntelemassa

Keskiviikko 29.10.2014 klo 11:19 - Terhi Holappa

norman.jpg

Odotettu tilaisuus on takanapäin - NordiCHI 2014 konferenssin Industrial Day Helsingissä.  Paikalla yli 500 design ja HCI / käytettävyys alan osaajaa yrityksistä ja tutkimussektorilta. Tilaisuus itsessään suomalaisella tehokkuudella ja täsmällisyydellä hyvin organisoitu. Ehdottomana huippuhetkenä aamun Keynote, jonka meille piti Don Norman, yksi maailman vaikutusvaltaisimmista design asiantuntijoista. Hän on taustaltaan sekä yritysmaailman (mm. Apple), että tutkimusmaailman (mm. Harvard) korkeatasoinen osaaja (http://www.jnd.org/ ). Me olimme etuoikeutettuja kuunnellessamme hänen mittavaan uraansa pohjautuvaa kursailematonta esitystä, joka avasi mielenkiintoisia näkökulmia konferenssin teemoihin – Fun, Fast and Foundational.

Normanin viimeisin kirja ”Living with complexity” tuli esityksen yhteydessä esille. Hän korosti puheessaan, että maailma, jossa elämme on nykyisin kompleksinen. Perinteinen käyttöliittymän käsite on murroksessa ja hän korvaisikin termin ”Human Computer Interaction” termillä ”Human Centred Interaction”, sillä tietokone ei ole enää keskeisesti media, jonka välityksellä tai jonka kanssa kommunikoimme. Hän nosti esille sen, että kompleksisuus ei ole ongelma sinällään, ihmiset eivät halua palata aikaan, jossa yhden napin takaa löytyi vain yksi toiminto ja prosessit olivat yksinkertaisempia eivätkä niin verkottuneita kuin nykyään. Kompleksisuus voidaan sen sijaan toteuttaa ihmistä hämmentävästi eli käyttäjän mentaalimallin vastaisesti.

Monimutkaisessa maailmassamme on käyttöliittymää tarkasteltava nykyisin systeemisenä, erilaisia toimintaprosesseja tukevana kokonaisuutena, jossa erään kommunikaatiorajapinnan saattaa muodostaa laitteiden välinen kommunikaatio, ilman että ihminen on luupissa lainkaan mukana. Yhä useammin designer tai HCI asiantuntija joutuukin ymmärtämään ja kehittämään toimintaprosesseja tai palveluita eikä yksistään niitä tukevia ohjelmisto- tai laitekäyttöliittymiä.  

Don Norman kertoi myös liiallisen automatisoinnin vaaroista. Kun automaation varaan rakennetaan tärkeitä toimintoja – kuten lentokoneen tai auton ohjaus – jätetään ihmisen rooliksi tässä allokoinnissa usein reagoida yllättäviin tilanteisiin, joita koneen ei katsota voivan ratkaista. Ihminen ei kuitenkaan ole parhaimmillaan monotonisissa valvontatehtävissä eikä välttämättä havaitse turvallisuuskriittistä tilannetta –etenkin jos käyttöliittymä on toteutettu siten, että se ei ohjaa tarkkaavaisuuden kiinnittymistä jolloin jokin olennainen jää havaitsematta. Laitteen tai ohjelmiston ja ihmisen välinen vuorovaikutus pitää rakentaa Donin mukaan siten, että se nähdään ennemminkin yhteistyönä ja käyttäjän motivaation sekä vireystilan ylläpito on otettava huomioon allokoinnissa.

Tässä kohtaa itse mietin potilasmonitoria sekä anestesiatiimin työtä tilanteessa, jossa potilas on nukutettu ja meneillään on leikkaustiimin suorittama operaatio, jonka aikana elintärkeiden toimintojen valvontatehtävä on tärkeää. Tutkimuksissa on todettu, että suuri osa inhimillisistä virheistä tapahtuu juuri tämän monotonisen vaiheen aikana. Sunnuntaisessa "Medical devices and Human-Computer Interaction" tutorialissa pohdimme porukalla myös infuusio pumpun turvallisuuskriittisiä käytettävyystekijöitä. Samalla tavoin autojen turvallisuuteen tähtäävät ratkaisut ovat johtaneet karrikoidusti tilanteeseen, jossa autolla ei enää ajeta, vaan auton toimintaa valvotaan. Ihmisten on todettu turtuvan tilanteeseen ja usein nukahtavan lyhyisiin mikrouniin autolla ajaessaan.

Esityksensä aikana Don nosti esiin myös sen, että elämyksellisyys ja kokemuksellisuus ovat nousseet keskeiseksi interaktion elementeiksi, jopa niin että vaikka käyttäjä kokee käytettävyydessä olevan puutteita hän kokee tuotteen käyttökokemuksen ja merkityksellisyyden olevan jopa vahvempi ajuri. Radikaaleja innovaatioita harvemmin nähdään. Usein on kyse inkrementaalisesta innovaatioista, joiden kehityspolku on ollut varsin pitkä ennen kuin maailma on valmis vastaanottamaan sen. Hän kertoi esimerkkinä Applen ”camera without film” innovaatiosta, jota pidettiin taannoin niin radikaalina, ettei sen menestymiseen uskottu lainkaan ja asia haudattiin.  

Teknologia kehittyy sinällään nopeasti – mutta ihmisen sopeutumiskyky ei ole aikojen saatossa muuttunut eikä inhimillisen virheen olemassa olo hävinnyt. Näiden kahden tärkeän suunnittelun lähtökohdan lisäksi tulee ottaa huomioon ihmisen taipumus etsiytyä mukavien elämysten ja viihtymisen pariin. Nykyisin on tärkeää, että designer ja käytettävyysasiantuntija oppivat kommunikoimaan keskenään sillä pragmaattinen käytettävyys ja visuaalisempi sekä esteettisempi design on nykyisin tärkeä tuoda tuotteeseen linjassa.

Terveydenhuollon digitaalinen vallankumous

Torstai 9.10.2014 klo 9:20 - Terhi Holappa

Luin juuri uudemman kerran Eric Topolin ajatuksia herättävän kirjan "The Creative Destruction of Medicine". Siinä Eric Topol ohjaa lukijaa ymmärtämään, että maailma on muuttunut mobiiliksi ja terveydenhuollonkin tulee pysyä kehityksessä mukana sekä nähdä iinnovatiivisen uuden teknologian mukanaan tuomat mahdollisuudet terveyspalveluiden laadun kehittämiseksi sekä kustannusten hillitsemiseksi.

Visioissa potilaat nostetaan lääkäreiden kumppaneiksi hoitotyöhön ja väestötason tarkastelusta siirretään painopistettä potilaan yksilölliseen ja elämäntapaohjattuun terveydenhoitoon. Topol näkee lääketieteessä ja terveydenhuollossa tarpeen suurelle murrokselle ja digitalisaation hyödyntäminen on tässä keskeinen muutosajuri.  Digitaalinen tieto ja sen aikaisempaa syvällisempi hyödyntäminen on keskiössä - "MyData" ja "BigData" -konseptit on nostettu vahvasti esiin - sekä potilaan oikeus omistaa omat terveystietonsa.

Ohjelmistojen osuus on selkeästi kasvussa  - säännelty lääkinnällinen laite on yhä useammin itsenäinen ohjelmisto. Osallistuin juuri keskusteluun, jossa aiheena oli "Home Used Medical Devices". Meneillään on trendi, jossa perinteisesti kliinisissä ympäristöissä käytettyjä laitteita ja ohjelmistoja käytetäänkin yhä usemmin jossakin muualla, esimerkiksi kotona. Käyttöympäristön sekä terveysteknologian käsitteet ovat vahvasti murroksessa. Lääkinnällisiä laitteita koskettavat viranomaisvaatimukset kiteytyvät turvallisuuden, suorituskyvyn sekä kliinisen vaikuttavuuden varmistamiseen - "intended use" ohjaa vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen liittyvää menettelyä.  Kaupallisilla yleiskäyttöisillä alustoilla toimivien mobiilisovelluksien määrä kasvaa jatkuvasti eri "app storeissa". Tällä hetkellä maailmalla keskusteluttaa sekin, miten olemassa olevat viranomaisvaatimukset soveltuvat uusien innovaatioiden sääntelyyn.

Topolin kirjaa suosittelen luettavaksi. Terveysbusiness vallankumouksesta keskustellaan myös Technopolis Business Breafastilla Oulussa 16.10 klo 7:30-9:30

Pieni update tähän tilaisuuden jälkeen. Laturi Corporation / Vesa Tornberg piti mielenkiintoisen esityksen tuossa yo tilaisuudessa aiheesta "Kuinka energinen olet? – tiedosta liiketoimintaa". Case on käytännön läheinen osoitus siitä kuinka terveystiedon hyödyntäminen mahdollistaa aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta samalla myös tuottaa vaikuttavuutta yhteiskunnan, organisaation ja yksilön tasolla.

9780465025503.jpg

Aamukaffit terveysteknologian parissa

Torstai 25.9.2014 klo 15:48 - Terhi Holappa

USBIMED osallistui tänään aamupäivällä kahteen terveysteknologian alan tilaisuuteen. Osin päällekkäin sijoittuneet tilaisuudet olivat molemmat erittäin mielenkiintoisia. Toisessa pohdittiin "Interoperability" teemaa tietojärjestelmissä Readi for Health -hanketiimin johdolla ja toisessa keskustelutti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät meitä "Terveyttä ja teknologiaa" teeman ympärillä. Maailma ei ole vielä valmis - tekijöitä tarvitaan ja tekemistä riittää !

Terveysteknologialla menestystä

Lauantai 20.9.2014 klo 17:24 - Terhi Holappa

fotolia_45594074_xs.jpg

Terveysteknologia – Suomen korkean teknologian viennin kärjessä

Europassa terveysteknologia työllistää yli 575,000 henkilöä, lähes 25,000 yrityksessä. Suomessa terveysteknologia on tällä hetkellä suurin ja merkittävin huipputeknologian vientisektoreista edustaen 47 % Suomen korkean teknologian viennistä(2). Terveydenhuollon laitteet kattaa edelleen noin 71 % koko toimialan viennistä vuonna 2013(2).

Suomessa on noin 300 yritystä, jotka toimivat terveysteknologian alalla. Muutamat suuret yritykset muodostavat valtaosan koko maan tuotannosta. Näitä ovat ainoa täysin suomalaisomisteinen Planmeca ja monikansalliset GE Healthcare, Thermo Fisher Scientific, PerkinElmer ja Danaherin yksiköt(1).

Vuonna 2013 johtava suomalaisen terveysteknologian alueellinen vientimarkkina oli Eurooppa; osuus kokonaisviennistä oli 39 % siinä missä Pohjois-Amerikan osuus 33 % ja Aasian 12 %. Yksittäisistä maista ylivoimaisesti eniten suomalaista terveysteknologiaa viedään Yhdysvaltoihin; osuus kokonaisviennistä oli 29 %(2) .

Terveysteknologian toimiala on murroksessa. Merkittävimpiä vientituotteita ovat laitteet tällä hetkellä, mutta eHealth ja mHealth sovellusten tarjonnalle tulee jatkossa olemaan myös kasvava kysyntä. Suomi tarvitsee uusia kasvuhakuisia yrityksiä mukaan toimialalle.

Terveysteknologian toimialan erityispiirteet on tunnistettava ja tunnustettava

Terveysteknologian kehitykseen vaikuttavat mm. terveyspalveluiden tuottamiseen liittyvät muutostekijät, taloudelliset paineet ja teknologian kehitys. Kliininen ympäristö pyrkii tuottamaan laadukkaampaa palvelua pienemmillä kustannuksilla. Teknologinen kehitys ja taloudelliset paineet siirtävät lääketieteellisiä tomintoja sairaaloista koteihin. Terveysteknologiaa käytetään yhä kasvavassa määrin ei-ammattilaisten toimesta ja vakioimattomassa käyttöympäristössä. Kansalaisten valtauttaminen oman terveyden edistämistyössä ja sairauden hallinnassa korostuu.

Terveysteknologian toimiala on tullut entistä haastavammaksi valmistajille. Alan yritysten toiminta vaikuttaa moniin osapuoliin joko suoraan tai välillisesti – työntekijöihin, potilaisiin ja koko terveydenhuollon organisoitumiseen. Enemmän kuin koskaan vaatii menestyminen selkeätä ja kestävää lisäarvon tuottamista asiakkaalle. Yritysten on tärkeä huolehtia siitä, että kehitettävät sovellukset tuottavat kliinistä hyötyä potilaille sekä ovat yhteensopivia kliinisten toimintamallien kanssa. Lisäksi maksajat odottavat tuotteilta osoitettua taloudellista hyötyä.

Kliinisen ja taloudellisen arvon merkitykseen liittyvät asiakkaan odotusarvot lisääntyvät ja muuttuvat jatkuvasti. Toimittajalla on asiakasrajapinnassa vastassaan lisäksi laajempi ja vaihtelevampi osallisten joukko vaikuttamassa ostopäätöksen tekoon. Toimittajan tulee kyetä kommunikoimaan eri osapuolten kanssa muistaen, että:

  • erilaistuneen lisäarvon tuottaminen asiakkaalle on keskeisempää kuin pelkällä hinnalla kilpaileminen.
  • alhaisten kustannusten sijaan tuotto pitkällä tähtäimellä on edelleen arvokkaampaa.

Terveysteknologian tuotekehitys on monimutkainen prosessi, jossa toimittajan on huolehdittavva säädösten ja lakien noudattamisesta sekä standardien hyödyntämisestä. Koska tuotekehitysprosessi vaatii useiden tekijöiden huomioonottamista, on aika ideasta markkinoille usein pitkä (jopa 5-10 vuotta). Viranomaisvaatimukset ja sääntelyn kiristyminen on eräs toimialan erityispiirre, minkä yritykset kokevat usein haasteeksi innovaatiotoiminnalleen.

Rahoittajat eivät välttämättä tunne kiristyvän sääntelyn ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisen kaikkia taloudellisia vaikutuksia. Terveysteknologian laitteet ja ohjelmistot koskettavat kuitenkin meitä kaikkia. Rahoittajia tarvitaan sillä terveydenhuollon järjestäminen tulevaisuudessa tulee aina vain haastavammaksi väestön ikääntyessä. Kasvun ja kansainvälistymisen suurimmat haasteet liittyvät suurelta osin juuri rahoitukseen.

Yhteistyö kliinisten ympäristöjen kanssa - terveysteknologian menestyksen avaintekijöitä

Valmistajien ja ammattimaisten käyttöympäristöjen yhteistyön ja kommunikaation edistäminen on ensiarvoisen tärkeää – ja molemmilla osapuolilla on tässä vielä opittavaa ja tätä kehitystyötä on tuettava. Tärkeää yhteistyö on erityisesti seuraavien rajapintojen kannalta:

  • Teknologian tarpeen sekä liiketoimintapotentiaalien tunnistamisen vaiheessa – vielä kun konsepti on vasta idea-asteella.
  • Käyttäjäkeskeisen suunnittelun toteuttamisessa - laitteen tai ohjelmiston käytettävyyden ja käyttöturvallisuuden varmistamiseksi.
  • Kliinisen vaikuttavuuden ja laitteen/ohjelmiston muun turvallisuuden varmistamisessa.

Eri toimijoiden välisen vuoropuhelun merkitys korostuu, kun huomataan, että palveluiden ja teknologioiden kehittäminen on riippuvuussuhteessa toistensa kanssa. Kliinisen käyttötoiminnan tuntemisen merkitys on innovaation onnistumisen ja teknologiasta saatavan yhteiskunnallisen hyödyn merkittävä osatekijä. Uusien menetelmien kehittämiseen ja teknologian hyödyntämiseen liittyvä tutkimus- ja kehitystyö olisi tärkeä integroida osaksi kliinisten ympäristöjen toimintaa.

Terveydenhuollon turvallisuuskriittisten järjestelmien käytettävyyssuunnittelun erityiskysymyksiin tulisi kiinnittää huomiota nykyistä kattavammin. Laadukas käyttöliittymä ehkäisee käyttövirheen syntymisen ja mahdollistaa käyttäjän tehokkaan, taloudellisen sekä miellyttävän työskentelyn kiireen ja paineen keskellä. Myös terveydenhuollon ammattilaisten käytettävyyskriittisyyttä tulisi lisätä. Tämä on tärkeää muun muassa lääkintäteknisten osastojen henkilöstölle, erityisesti sellaisille, jotka vastaavat laitehankinnoista sekä käytön aikaisesta turvallisuudesta.

Kliininen uskottavuus ja taloudellinen lisäarvo on pystyttävä kuvaamaan eri osallisille asiakasrajapinnassa. Tämä vaatii yrityksiltä ponnistuksia asiakkaan toimintaympäristön sekä tarpeiden tunnistamiseksi. Kliinisen arvioinnin vaatimukset tulevat lisääntymään terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskettavan uuden EU asetuksen myötä. Kliinistä tutkimusta tarvitaan kun tuote on uusi ja tulossa markkinoille tai mikäli sitä muutetaan tai siihen tuodaan uusia ominaisuuksia. Kliiniset ympäristöt saattavat lähteä helpommin mukaan hankkeisiin, joita he pitävät mielenkiintoisena ja oman organisaationsa kehittämisen kannalta tärkeinä. Läheltä hankitut referenssiasiakkuudet ovat kuitenkin tärkeitä kaikkien yritysten menestymiselle muualla suomessa ja maailmalla.

Turvallisuuden varmistaminen lääkintälaitteiden kannalta katsoen edellyttää usein valmistajan ja ammattimaisen käyttäjäorganisaation yhteistyötä tuotteen koko elinkaaren aikana. Viranomaisvaatimusten kiristyessä tulee tätä yhteistyötä tiivistää ja avoimuutta lisätä.

Oulun seudulla loistavat mahdollisuudet nousta terveysteknologian merkittäväksi toimijaksi

Oulun seudun ekosysteemi sisältää tarvittavat ainekset nousta terveysteknologian toimialan merkittäväksi keskittymäksi. Vuosien saatossa Ouluun on rakentunut tukeva verkosto, joka omaa myös valmiuksia tehdä yhteistyötä eri toimijaosapuolten kanssa. Tämä perusta ja alueen osaamisprofiili tukee terveysteknologian alan vaativia osaamistarpeita. Oulussa on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon ICT ja elektroniikka alan osaajia miettimässä tulevaisuuden haasteita. Yhteen hiileen sopivasti puhaltamalla Oulun seudulle on mahdollista rakentaa terveysteknologiasta uusi kasvuala ! USBIMED haluaa olla mukana ja kumppanina tätä tavoitetta edistämässä.

(1)     Terveysteknologia. Hi-tech from Finland. It´s booming in healthtech in Finland. FIHTA ry

(2)     Terveysteknologian kaupat 2013. FIHTA ry

Lääkinnällisten laitteiden ja ohjelmistojen käytettävyyttä edistämässä

Sunnuntai 14.9.2014 klo 9:33

« Uudemmat kirjoitukset