Terveysteknologian juuret ulottuvat usein syvälle

Tiistai 5.6.2018 klo 10:37 - Terhi Holappa


fotolia_67228200_l.jpg

Monet terveysteknologiaa koskettavat termistöt ja yhteiskehittämishaasteet, koulutussisällöt ja tuotetestausaktiviteetit saadaan kuulostamaan kovin uusilta asioita mediassa. Sellaisen ihmisen silmissä, joka on ollut toimialalla jo yli 23 vuotta kaikki kuulostaa kuitenkin niin kovin tutuilta.

Hyvinvointi- ja terveysteknologiaan liittyvä ekosysteemi ei kehity ihan hetkessä . Monen montaa kehittämishanketta ja projektia, sekä naisia ja miehiä on tarvittu hihoja käärimään aina vain uuden ja uuden sateenvarjon alla. Hyvinvointiklustereita ja ekosysteemiprojekteja on paikoin ihan vilissyt silmissä ja niistä monessa olen itsekkin ehtinyt olla mukana soppaa hämmentämässä.

Nyt toimiala kuitenkin kukoistaa ja kaukana tuntuu olevan ne ajat, jolloin puhuessasi terveysteknologiasta - kuulija keskeytti sinut ja kysyi "mitä terveysteknologialla tarkoitat" ? Käytännössä terveysteknologiaa ei ole sinällänsä olemassa, on vain erilaista teknologiaa, jota on hyödynnetty laitteissa ja ohjelmistoissa, joita käytetään esimerkiksi terveyden edistämiseen, sairauden ennaltaehkäisyyn, diagnostisointiin ja sairauden hoitoon sekä hallintaan. Kaukana on myös ne ajat, jolloin hyvinvointi- ja terveysteknologian edistämistyössä operoivat muutamat harvalukuisemmat tahot ja organisaatiot. Toimialasta on tullut meille kaikille läheisempi asia, se on valunut sairaaloista koteihin ja taskuihimme. Terveysteknologia koskettaakin käytännössä meitä kaikkia.

Hyvinvointi- ja terveysteknologia on toimialana osaamisintensiivinen. Tietyt erityispiirteet täytyy tunnistaa ja ymmärtää. Terveysteknologian toimialan yritykset ovat joskus kuulleet sanonnan "jos et hoida asioita oikein, älä tule tälle toimialalle". Tässä lauseessa viitataan lääkinnällisiä laitteita koskettavaan regulaatioon. Kun joku tyrii - julkinen reagoi - ja tämä voi johtaa regulaation kiristymiseen.

Hyvinvointi- ja terveysteknologian ekosysteemiin liittyy kuitenkin myös muita keskeisiä osapuolia kuin yritykset. Tulitpa viitekehykseen sitten mistä suunnasta tahansa niin on tärkeää, että omaat:

  • Kykyä ymmärtää hyvinvointi- ja terveysteknologian toimialan erityispiirteet
  • Kykyä tuoda oma ammattiosaaminen moniammatillisen tiimin hyödynnettäväksi rakentavasti siten, että yhteinen ymmärrys on enemmän kuin oma ymmärrys
  • Kykyä kommunikoida eri alojen ammattilaisten kanssa sekä esittää oma sanoma ymmärrettävästi niin, että eri toimijaosapuolet ymmärtävät asiasi
  • Kykyä oppia tunnistamaan eri toimijaosapuolten intressi osallistua kehittämiseen - reunaehdot ja tavoitteet sekä toiminnan mahdollisuudet ovat kaikilla osapuolilla hyvin erilaiset

Tällä toimialalla joutuu välillä toimimaan oman mukavuusalueen ulkopuolella – mutta se jos mikä kehittää. Hyvinvointi- ja terveysteknologian toimiala on hektinen, moniulotteinen sekä haasteellinen. Kärsivällisyys on hyve, joka väistämättä kehittyy. Kasvu toimialan osaajaksi voi ottaa oman aikansa, mutta tieto siitä, että on tärkeällä polulla, palkitsee kyllä.

Sain juuri kunnian esiintyä "Hyvinvointia Lappiin teknologisilla ratkaisuilla" -tapahtumassa, Kemissä 31.5.2018. Siinä ammensin omia henkilökohtaisia kokemuksiani hyvinvointi- ja terveysteknologian yhteiskehittämisestä sekä Oulun Health Tech ekosysteemin rakentamistyöstä. Oli mielenkiintoista havaita kuinka monessa rupeamassa olenkaan ehtinyt olla mukana vuosien varrella. Esitystäni laatiessa pohdin samalla mitä oppia minulle on jäänyt reppukertymäksi joistakin tehtävistä, jaettavaksi paitsi tuossa esityksessä, niin myös USBIMED yritykseni kautta.

Ouluun saavuin vuonna 1995, aloittaakseni työt innovatiivisessa lääketieteen tekniikan alaan kuuluvassa pioneerihankkeessa nimeltään "Soveltavan ergonomian laboratorio". Monialaisessa tiimissä rakensimme kansainvälistä kiinnostusta herättäneen tutkimus-, tuotekehitys- ja testauslaboratorion, jonka teeman oli ikääntyminen ja teknologia - geronteknologia. Yritysyhteistyö sekä tutkimus kytkeytyi asumisen, liikkumisen ja kommunikaation sektoreille. Tiimissä tekemämme työ oli uraauurtavaa.

Tämän projektin päätyttyä hyppäsin suunnittelemaan ensimmäisen version ICT pohjaisesta Terveysteknolgian insinöörikoulutuksesta Oulun ammattikorkeakoululle. Elettiin vuotta 1998. Euroopan lääkinnällisiä laitteita koskettavan regulaation synnystä ei ollut monen montaa vuotta tuolloin kun esitin aihepiiriin liittyvän kurssin nivellettäväksi mukaan koulutusohjelmaan, kurssia itse myös siitä lähtien opettaen. Mukana nipussa oli lähtökohtaisesti myös tärkeänä pitämäni käytettävyyteen liittyvä kurssisetti. Toimin terveysteknologian lehtorina koulutusohjelman alusta sen päättymiseen asti 2017, joten monta toimialan insinööriä olen ehtinyt urani aikana maailmalle saattaa kolleegoideni kanssa. Puolet näistä insinööreistä on aina ollut naisia, joten tässäkin mielessä tärkeä tehtävä tuolla koulutuksella on ollut. Vuosien varrella suunnittelu- ja vetovastuullani oli myös aikuisille suunnatut kaksi erikoistumisopintopakettia - Apuvälinetekniikka (ICT) ja Teleterveydenhuolto. Nämä toteutettiin jo 2000 luvun alkuvuosina.

Matkan varrella olen ollut monialaisessa tiimissä rakentamassa Hyvinvointiteknologian tutkimus- ja tuotekehityskeskusta Oamk Tekniikan yksikköön vuosina 2004-2007. Tämä laboratorioympäristö toimi kiinteässä yhteistyössä alueen yritysten sekä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Omissa näpeissäni oli vastata erityisesti Hytkeen käytettävyyslaboratorion kehityksestä liitännäisine palvelutoimintoineen. Hytkeen puitteissa opiskelijat ja henkilöstö tekivät mittavan määrän terveysteknologiayrityksiä hyödyttävää työtä. Myös spinoff yrityksiä syntyi ja yrityslähtöisten projektien ohjaus piti ajan hermoilla toimialan elinkeinoelämän tilanteesta sekä osaamistarpeista.Yhteistyöverkostot toimialan yritysten sekä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa rakentuivat melkoisen massiivisiksi ja olen nähnyt monen uuden yrityksen synnyn, mutta samalla myös niin monen potentiaalisen yrityksen kuoleman tässä matkani varrella.

Reppukertymää on myös Teknologiaterveyskeskus Kaakkurin ensimmäisen tuotetestaus- ja toimintamallin kehitystyöstä, jota rakennettiin vetämässäni tiimissä vuonna 2007 ja joka sittemmin jatkojalostui Oulu WelfareLabiksi. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kansainvälisesti erittäin arvostetussa Kohortti66 hankkeessa työnäni oli kehittää valmiudet yritysyhteistyölle ja käynnistää yhteistyötä tiedonkeruun 2011-2012 aikana. Hankkeessa on edustettuna kaikki lääketieteen alat ja yhtenä konseptina suunnittelin ns. "Olokkari" näyttelyosaston toimialan verkostoitumista tukemaan. OuluHealth Labs kokonaiskonseptin kehitystyöhön osallistuin vuosina 2015-2017 Oamk tietotekniikan edustajana, jatkokehittäen samalla myös käytettävyyslaboratorion palvelutoimintaa UsabilitySIM nimekkeen alla.

Minun henkilökohtaiset terveysteknologian toimialalle johtaneet juuret ajoittuu jo aikaan kun parikymppisenä mietin, mille alalle hakeutuisin. Tekniikka ja lääketiede kiinnosti, niinpä olen polkuni varrella kerännyt tutkintoja ja kokemusta molemmista suunnista. Yrittäjänä olen toiminut sekä terveysalalla, että vuodesta 2011 alkaen terveysteknolgian alalla. Päässäni kaikki kietoutuu pehmeästi yhteen ja olen oppinut katsomaan maailmaa sekä tekniikan, että terveyden näkökulmasta.

Tässäpä sitä sitten ollaan. Koen tekeväni tärkeää työtä toimialan edistämistehtävässäni, tällä hetkellä USBIMED yritykseni kautta !